Terveystieto oppiaineena nuorten mielestä mielletään usein myönteiseksi ja helpoksi aineeksi. Asioita, joita terveystiedossa opetetaan pidetään jossain mielessä selvyytenä. Nuoret pitävät usein keskusteluista ja siitä, että he saavat tuoda oman näkökannan asioihin. Harvassa oppiaineessa tähän on mahdollisuus, mutta terveystieto on poikkeus. Terveystiedolla oppiaineena on tavoitteet, minkä mukaan edetään, mutta oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omilla mielipiteillään asioihin, joita käydään läpi. Tämä on siis oppiaine, joka on ns. ajanhermolla ja vaatii opettajalta myös valppautta ja kiinnostusta terveyttä koskeviin asioihin. Täytyy olla myös valmis muuttaman omia näkemyksiään muuttuvassa maailmassa sekä perustelut asioille ja vankka perustieto, jolla tuetaan oppilaiden oppimista.

Terveystiedolla on oppiaineena hyvin laaja tavoite. Terveystieto on tietojen, taitojen ja asenteiden muokkaamista. Se on myös elämään opettamista. Itse näkisin sen, että se luo terveellisen elämän pohjan niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella alueella ja tällä asialla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. Olen miettinyt, miten meidän yhteiskunnassa ihmiset voisivat, jos terveystietoa ei opettaisi laisinkaan. Ero voisi olla huima. Olemme siis onnekkaita tässä suhteessa.

Ihmisen sisäiset arvot, maailmankuva, asenteet ja empatiakyky kehittyvät vain ja ainoastaan vuorovaikutuksessa. Psykososiaalisella kehityksellä tarkoitetaan sosiaalisuuden, tunne-elämän ja persoonallisuuden kehittymistä. Sen kehityksen lähtökohtana voidaan pitää lapsen psykologista syntymää eli minäkuvan rakentumista. Työelämä on muuttunut entistä kovemmaksi ja kuluttavammaksi. Työntekijöille asetetut vaatimukset ovat koventuneet. Moniarvoistuneen yhteiskuntamme aikuisilta edellytetään monilla elämänalueilla asioiden tuntemista ja siihen pohjautuvaa joustavuutta, vastuullisuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Sosioemotionaalisten taitojen sisällyttäminen terveystieto-oppiaineeseen osoittaa koulujärjestelmämme halun vastata arjen haasteisiin ja ristiriitoihin.

Sosiaalisista vuorovaikutustaidoista nostetaan esiin terveystiedon opetuksessa yhteistyön, neuvottelemisen ja avun etsimisen taidot. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, sillä nykymaailmassa tarvitaan ryhmä- ja projektityöskentelytaitoja. Monikulttuurisuus tuo omat haasteet erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa toimimiseen ja heidän ymmärtämiseen. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä myös kouluoppimisen kannalta. Tunteet ja sosiaaliset tilanteet vaikuttavat muistiin, keskittymiskykyyn, havaintojen tarkkuuteen ja tätä kautta oppimiseen. Yhteistoiminnallinen oppiminen sopii hyvin terveystiedon opetuksen työtavaksi, koska se edistää opettavien asioiden käsittelyä ja pitkäkestoista muistamista.

Päivittäin tulisi käyttää runsaasti aikaa tunteista ja kokemuksista keskustelemiseen. Se ei ole ajan riistämistä oppimiselta vaan luo edellytykset työskentelylle. Nuoret viettävät paljon aikaa koulussa, joten yhteen hiileen puhaltaminen koululla luo hyvät mahdollisuudet vaikuttaa systemaattisesti oppilaan myönteiseen sosioemotionaaliseen kehitykseen. Se, että ketään nuorta ei jätetä yksin on tärkeä este syrjäytymiselle. Vaatii opettajalta viisautta tunnistaa syrjäytymisen uhka. Opettajan tulisi myös tiedostaa ja ajatella asiaa laajasti, että hän voi myös tukea nuorta syrjäytymisen uhatessa. Se vaatii paljon työtä, mutta on varmasti sen arvoista. Nuoren kasvatus- ja käytöstavat ovat vanhemmilta opittuja. Usein ongelman ratkaisemiseksi vaaditaan laajaa ammattikuntaa avuksi.

Terveystieto oppiaineena nuoren psykososiaalisena kehittäjänä tuo paljon haasteita, mutta samalla myös mielenkiintoa tässä muuttuvassa maailmassa. Terveystiedon tehtävänä on rohkaista nuoria turvautumaan muilta ihmisiltä saatavaan sosiaaliseen tukeen vaikeuksien hetkellä, mutta myös huomioimalla muut ihmiset, kun he ovat tukea tarvitsevat. Nuoret turvautuvat toisilta ihmisiltä saatuun sosiaaliseen tukeen helpommin ja rohkeammin, kun he ovat saaneet tietoa tunnetaidoistaan ja päässeet niitä harjoittamaan. Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen yksilö, joka tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen elääkseen onnellisena.

LÄHTEET: Peltonen H & Kannas L (toim.) Terveystieto tutuksi – ensiapua terveystiedon opetukseen. Opetushallituksen julkaisuja 2005