Seksuaalisuus kuuluu osana ihmisen elämää jo hyvin pienestä alkaen. Silti se on meille tabu, vaiettu asia, jota hävetään eikä siitä puhuta ääneen. Se herättää meissä aikuisissakin huvittuneisuutta, jos se tuodaan ilmi esimerkiksi vitsin muodossa sosiaalisessa mediassa. Kouluilla on iso vastuu seksuaalisuuden kasvattajana. On edelleen perheitä, joissa seksuaalisuudesta vaietaan täysin. Tällöin koulun osuus korostuu. Mielestäni koulun tärkein tehtävä seksuaalisena kasvattajan on ylipäätään se, että sitä opetetaan. Opetussuunnitelmissa on tarkkaan kerrottu aihealueita, joita tulee opettaa. Olisi hienoa, jos koulun kautta voisi lapsille/nuorille kasvattaa, että seksuaalisuus kuuluu kaikille.

Seksuaalisuuteen liittyy hyvin monia osa-alueita, jotka muodostavat kokonaisuuden. Seksuaalikasvatus on tarpeellista ja maailma muuttuu globalisaation ja eri kulttuureista ja uskonnoista tulevien uusien väestöryhmien muuton myötä. Ei pidä unohtaa median, internetin ja matkapuhelinteknologian nopeaa leviämistä. Tämä muuttaa nuorten seksuaalista käyttäytymistä. Opetuksella on suuri merkitys valistuksen tuojana ottaen huomioon jokaisen yksilönä.

Seksuaalikasvattajan tulisi opettaa seksuaalisuutta kokonaisvaltaisesti. Puolueetonta, tieteellisesti paikkansapitävää seksuaalisuuden kaikista näkökohdista lähestyvää opetusta arvostetaan. Hyvä seksuaalikasvattaja luo turvallisen ja luottavaisen ilmapiirin luokkaan. Häntä on helppo lähestyä ja hänen tunneillaan uskaltaa kertoa asioita itsestään tuntematta siitä häpeää. Hyvä seksuaalikasvattaja ottaa jokaisen oppilaan huomioon ja antaa heille mahdollisuuden ilmaista itseään. Seksuaalikasvatus perustuu ihmisoikeuksiin ja erilaisuuden hyväksymiseen. Tuntien selkeä tavoite ja suunnitelma sekä ryhmän tunteminen takaa hyvän seksuaalisuutta käsittelevän oppitunnin. Opettajalla tulisi olla tunnin pitämiseen riittävästi aikaa ja se onkin usein haaste. Oppilailla tulisi aina olla myös mahdollisuus keskeyttää ja kysyä. Keskustelu oppilaiden kanssa johtaa yleensä parhaaseen mahdolliseen tavoitteeseen oppimisen kannalta.

Hyvän seksuaalikasvattajan on pysyttävä ajan hengessä mukana ja se vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Tämä ammatti vaatii myös kiinnostusta ja halua opetettavaan aiheeseen. Ilman intohimoa ja paloa aiheeseen opetuksesta tuskin tulee sellaista, että se koskettaisi oppilasta ja saisi hänet ajattelemaan tai toiminaan toisin. Seksuaalisuus on herkkä aihe ja yksi ihmisen tärkeimmistä tarpeista. Siksi se on meille arka ja tärkeä asia ja siksi kanssa tulee toimia hienotunteisesti ja arvokkaasti.

Lähteet: Marjo Kuortin luento: Nuorten seksuaalikulttuurista

Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa, WHO

Kannas & Tyrväinen, Virikkeitä terveystiedon opetukseen